- Artikkelin aiheena voi olla oikeastaan, mikä vain.
- Artikkelin aihevalintaan vaikuttavat voimakkaasti toimittajan omat kiinnostuksen kohteet
- Artikkelin tekstille on tyypillistä kaunokirjallisten keinojen hyödyntäminen.
- Visuaalisuus on artikkelissa usein tärkeässä roolissa.
Journalismissa artikkelilla viitataan sellaiseen uutista pidempään ja taustoittavaan juttutyyppiin, joka ei ole esimerkiksi reportaasi tai henkilökuva. Artikkeleista käytetään myös nimityksiä feature-juttu tai narratiivinen juttu. Artikkeli on pitkä juttu, joka saa monenlaisia ilmenemismuotoja.
Artikkelin määritelmä on häilyvä ja artikkelissa on usein piirteitä muistakin juttutyypeistä, kuten esimerkiksi reportaasista tai analyysistä. Artikkelille on ominaista, että se keskittyy johonkin tiettyyn aiheeseen ja käsittelee sitä laajasti ja monipuolisesti.
Artikkelia varten toimittaja on nähnyt usein paljon vaivaa. Artikkeli vaatii paljon taustatyötä: erilaisten materiaalien läpikäymistä, asiakirjoihin ja tilastoihin tutustumista sekä lukuisia haastatteluja. Artikkelia tehtäessä on ihan normaalia, että osa haastatteluista on niin sanottuja taustahaastatteluja, eli niitä ei julkaista lehdessä.
Artikkelin aiheena voi olla oikeastaan, mikä vain. Artikkeli voi kertoa vaikkapa harmaapapukaija-Roopesta tai huostaanotoista. Artikkelin aihevalintaan vaikuttavat voimakkaasti toimittajan omat kiinnostuksen kohteet. Artikkeli voi myös syventää ajankohtaista uutisaihetta ja avata uutisen taustoja.
Artikkeli on yleensä pitkä kirjoitus. Englannin kielessä pitkiin lukujuttuihin viitataan suoraan termillä long read ja monilla englanninkielisillä sivustoilla on omat Long read -osastonsa. Pituus mahdollistaa sen, että artikkelissa aihetta voidaan käsitellä perusteellisesti ja useista eri näkökulmista.
Artikkeli on uutista pidempi ja taustoittava juttu, jossa on usein pohtiva sävy.
Lue lisää: Artikkeli ei ole lehtijutun synonyymi
Artikkeli ei ole lehtijutun synonyymi vaan se on yksi journalistisista juttutyypeistä. Jos tahdot puhua yleisesti journalistisista teksteistä, kannattaa käyttää termiä juttu.
Toimittajan ääni kuuluu
Artikkeli ei ole samalla tavalla kantaaottava kuin kolumni, mutta artikkelissa toimittajan oma ääni kuuluu selvästi enemmän kuin esimerkiksi uutisessa. Jo pelkässä artikkelin aihevalinnassa voi kuulua toimittajan oma ääni. Valitsemalla artikkelin aiheeksi esimerkiksi jonkin yhteiskunnallisen epäkohdan, kuten vaikkapa nepalilaisten kokkien heikon aseman Suomessa, toimittaja voi vaikuttaa siihen, että aihe tulee käsitellyksi julkisuudessa.
Artikkelia lukiessa tuntuu, että sinut halutaan ottaa mukaan johonkin maailmaan. Artikkeli ei ole vain faktoja faktojen perään. Siinä on kiinnostavia ajallisia tapahtumia ja yksityiskohtia.
Sonja Saarikoski, toimituspäällikkö Image
Artikkelissa kirjoitustyyli on vapaampi kuin esimerkiksi uutisteksteissä. Artikkelin tekstille on tyypillistä kaunokirjallisten keinojen hyödyntäminen. Artikkeleihin viitataankin usein myös termillä narratiivinen juttu. Termiä käytetään, sillä artikkeleissa kerronta ja kuvailu ovat usein keskeisissä rooleissa. Artikkelin kielen ja kerronnan pitää olla niin kiinnostavaa ja hyvää, että lukija jaksaa lukea pitkän jutun alusta loppuun.
Artikkeleihin liittyy vahvasti myös kokemuksellisuus. Sen lisäksi, että artikkelin tulee olla mukaansa tempaava lukukokemus, kerrotaan artikkeleissa usein asioita yksittäisten ihmisten näkökulmien ja kokemusten kautta, kuitenkin niin että nämä yksilölliset näkökulmat ja kokemukset linkittyvät laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin eli asiayhteyteen.
Lue lisää: Kertomuksellisuus journalismissa
Journalismin kritiikissä varoitellaan usein tarinallisuudesta ja kertomuksiin liittyvistä ongelmista. Tämä kritiikki perustuu siihen, että elämä ja inhimillinen toiminta seuraavat harvoin mitään ennalta määrättyä tarinan kaavaa, mutta siitä huolimatta journalismissa korostuvat esimerkiksi erilaiset selviytymistarinat, joissa ihmisen elämää ja vastoinkäymisiä ikään kuin pakotetaan tarinan muotoon.
Kritiikkiä osakseen saanut tarinallisuus on kuitenkin eri asia kuin laadukas narratiivisuus ja kertomuksellisuus. Narratiivisuus ja kertomuksellisuus viittaavat kerronnan tapaan, kuten sujuvaan ja kiehtovaan kieleen, joka houkuttelee lukijaa jatkamaan lukemista. Tarinallisuus taas viittaa juonellisuuteen, jolle laadukkaissa ja hyvin tehdyissä artikkeleissa harvemmin on perusteita.
Yksityiskohdilla on merkitystä
Vaikka artikkelin kielessä käytetään kaunokirjallisia keinoja ja artikkeli käsittelee asioita usein yksittäisten ihmisten näkökulmista, on kaiken, mitä artikkelissa kerrotaan, oltava totta. Jos artikkelissa on esimerkiksi lause ”Aurinko paistoi, kun hän ylitti punaisessa takissaan Mannerheimintien maaliskuun kolmas vuonna 1939”, on oltava varmat tiedot siitä, että tuona päivänä aurinko todella paistoi ja henkilö oli pukeutunut punaiseen takkiin (ks. Faktan tarkistus).
Kirjoittaminen on lopulta vain pieni osa artikkelin tekemistä. Valtaosa artikkelin tekemiseen menevästä ajasta kuluu tiedon hankintaan. Narratiivista, kuvailevaa tekstiä ei voi kirjoittaa, ellei ole runsaasti materiaalia, jonka pohjalta ammentaa juttuun kiinnostavia yksityiskohtia. Artikkelia ei koskaan voi kirjoittaa vain yhden lähteen, vaikkapa haastattelun, pohjalta.
Artikkeli ei tarjoa yksinkertaisia vastauksia uutiskysymyksiin vaan se pyrkii näyttämään aiheensa monimutkaisuuden.
Artikkelista sanotaan usein, että materiaali ohjaa juttuprosessia. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla, kun toimittaja tutustuu aiheeseen, hän oppii ymmärtämään, mikä siinä on oleellista ja mistä ja miten lopullinen artikkeli kannattaa kirjoittaa. Tiedonhankinnan menetelmiä ovat muun muassa haastattelut, havainnointi ja kirjalliset lähteet, kuten kirjallisuus, viralliset asiakirjat, vanhat lehtiartikkelit ja valokuvat ja päiväkirjat tai sähköpostiviestit. Artikkelit edustavat usein myös tutkivaa journalismia, sillä artikkelia varten tietoa on pitänyt kerätä monipuolisesti erilaisista, paikoin myös vaikeista lähteistä.
Artikkeli ei tarjoa yksinkertaisia vastauksia uutiskysymyksiin (Mitä? Missä? Milloin? Miksi?) vaan se pyrkii näyttämään aiheensa monimutkaisuuden. Artikkelissa ei kerrota, mitä lukijan tulisi sen aiheesta ajatella, vaan avataan aihetta eri näkökulmista.
Lue lisää: Miten faktoja voi tarkistaa?
Faktoja voidaan tarkistaa monella eri tavoilla. Esimerkiksi monet palvelut tarjoavat tietoja siitä, millainen sää jonain päivänä on ollut. Tietoja voidaan tarkistaa myös esimerkiksi asiakirjoista, erilaisista viranomaislähteistä ja rekistereistä, virallisista dokumenteista, viesteistä ja päiväkirjoista.
Artikkeli on tiimityötä
Pitkä ja laadukas artikkeli ei ole koskaan toimittajan yksilösuoritus. Artikkelin teossa on aina mukana vähintään yksi editori. Hänen kanssaan toimittaja pyörittelee juttuaihetta, ja editori osallistuu jutun kirjoitusprosessiin auttamalla jutun rakenteen muodostumisessa ja kommentoimalla jutun kieltä. Tätä editorin tekemää työtä kutsutaan editoinniksi.
Editointi on aivan eri asia kuin pelkkä oikoluku. Oikoluvussa kiinnitetään huomiota vain tekstin rakenteeseen ja kieleen, mutta editoinnissa seurataan koko juttuprosessia. Editorin nimi saatetaan mainita jutun yhteydessä jutun kirjoittaneen toimittajan nimen lisäksi.
Visuaalisuus on artikkeleissa usein keskeisessä roolissa. Artikkelin kuvituksena voi olla joko valokuva, grafiikka, piirros, video tai näiden yhdistelmä. Verkko mahdollistaa artikkelien visuaalisen toteuttamisen monilla eri tavoilla, ja verkossa artikkelit on usein taitettu näyttävästi ja niin, että kuvituksessa ja taitossa on huomioitu myös artikkelin tekstin rakenne.
Verkossa artikkelit saavat usein visuaalisesti vaikuttavan muodon.
Videoita, kuvia, grafiikkaa ja tekstiä yhdisteleviä juttuja kutsutaan myös multimedia-artikkeleiksi. Niiden tekoon osallistuu yleensä alusta asti toimittajan lisäksi myös kuvaaja, graafikko, tuottaja ja koodari.
Viime vuosina artikkelien verkkotaitossa on yleistynyt myös Instagram-stoorien maailmasta ammentava rakenne, jossa artikkelia kuljetetaan pystykuvien ja tekstien yhdistelmänä. Näin verkossa esille laitettuja artikkeleita kutsutaan joskus myös mobiilitarinoiksi.
Joskus taas artikkeleissa ei ole kuvitusta lainkaan. Esimerkiksi monet Suomen Kuvalehden, Kuukausiliitteen ja Long Playn artikkelit ovat myös kuunneltavissa. Tällöin keskiössä on nimenomaan teksti, ei niinkään kuvitus.
Lue lisää: Taustatoimittaja apuna
Monissa ulkomaalaisissa laatulehdissä toimittajilla on editorien lisäksi apunaan myös taustatoimittajat, jotka osallistuvat tiedonhankintaan. Lisäksi erilliset faktan tarkastajat käyvät valmiit jutut läpi ja tarkistavat niistä, että jokaikinen jutussa oleva fakta pitää paikkansa. Suomen mediataloissa resurssit ovat sen verran pienet, että taustatoimittajia meillä ei käytännössä ole ja lopullisten juttujen faktojen tarkistus on usein toimittajan ja editorin vastuulla.
Tekstiä varten on haastateltu Imagen toimituspäällikköä Sonja Saarikoskea.
)
