Videomuotoiset sisällöt ovat merkittävä osa journalismia. Sanoma- ja kaupunkilehdissä videoita käytetään tyypillisesti osana juttuja siten, että juttu koostuu sekä tekstistä, kuvasta että videosta. Videoita upotetaan tekstin sekaan tai käytetään sosiaalisessa mediassa.
Videoita voidaan käyttää monenlaisten juttutyyppien osana, esimerkiksi:
- Uutisvideolla näkyy, miltä Beirutin satamassa tapahtunut räjähdys näytti
- Lyhyt videopätkä osana pidempää reportaasia tai artikkelia imaisee lukijan esimerkiksi Siperiaa halkovan junan hytin tunnelmaan näyttämällä ikkunasta vilisevää maisemaa
- Henkilöjutussa oleva video voi näyttää henkilön ihan vain katsomassa kameraan ja räpyttelemässä silmiään. Tällöin video tuo juttuun erilaista tunnelmaa kuin valokuva.
- Animoitu grafiikka osana uutista tai artikkelia voi havainnollistaa, kuinka koronavirus leviää ihmisten joukossa.
- Hyötyjutun videossa valmentaja näyttää, kuinka kyykky tehdään oikeaoppisesti.
Selittäviä videoita ja minidokumentteja
Jotkin mediat julkaisevat sosiaalisessa mediassa erillisiä videoita. Tällaisia videoita ovat esimerkiksi selittävät videot (explainer video), joissa jokin vaikea uutisaihe tai ilmiö, esimerkiksi soteuudistus, pyritään selittämään mahdollisimman yksinkertaisesti. Tällainen video voidaan julkaista esimerkiksi Instagram-stoorissa tai YouTubessa.
Instagram-stooreissa tai Facebookissa voidaan julkaista myös pidempiä minidokumentteja, jotka muistuttavat pidempiä artikkeleita. Suomessa Facebookissa julkaistavia minidokumentteja tekee esimerkiksi Yle Perjantai. Kansainvälisistä medioista muun muassa National Geographic julkaisee tällaisia pidempiä, journalistisia stooreja Instagram-tilillään säännöllisesti. Minidokumentit voivat toimia myös markkinointina pidemmälle artikkelille, joka on luettavissa median omilta sivuilta.
)
