Kun ihmiset ajattelevat journalismia, he ajattelevat usein uutista: napakkaa, lyhyttä juttua, jossa kerrotaan, mitä on tapahtunut, missä, miksi ja milloin. Iso osa medioiden tuottamasta sisällöstä on edelleen uutisia.
Tyypillisesti uutinen kertoo uutta tietoa. Joskus, esimerkiksi onnettomuuksien kohdalla, uutinen tehdään todella nopeasti. Joskus taas uutinen vaatii enemmän tiedonhankintaa ja sen tekemiseen menee enemmän aikaa. Jos uutista varten on kerätty paljon tietoa erilaisista lähteistä, puhutaan yleensä tutkivasta journalismista. Jos toimituksessa tehdään uutinen, jota muut mediat lainaavat eli siteeraavat, puhutaan skuupista.
Uutiset elävät ja päivittyvät verkossa. Usein ensimmäinen uutinen pitää saada julkaistua heti, kun toimitukseen on tullut tieto esimerkiksi onnettomuudesta. Uutista päivitetään sitä mukaa, kun uutta tietoa kertyy. Välillä uutistapahtumista tehdään hetki hetkeltä -seurantoja, joissa uutistapahtumaa seurataan reaaliaikaisesti ja joihin päivitetään uutta tietoa heti sitä mukaan, kun sitä tulee.
Uutisia on monenlaisia
Vaikka uutisen pitää pystyä kertomaan nopeasti uusin tieto aiheesta, ei toimittaja voi olettaa, että lukija olisi lukenut aikaisempia juttuja aiheesta. Niinpä uutisessa pitää myös taustoittaa sitä, mistä on kyse, mihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin uutinen liittyy ja mitä uutisesta mahdollisesti seuraa.
Isojen uutistapahtuminen kohdalla tehdään joskus myös uutiskoosteita, kuten aikajanoja, linkkilistoja tai niin sanottuja ikiartikkeleita, johon on Wikipedia-artikkelin omaisesti koostettu uutisen perustiedot.
Siihen, miksi jostain asiasta tehdään uutinen – eli se ylittää uutiskynnyksen – vaikuttavat uutiskriteerit. Uutiskriteereitä ovat muun muassa merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys.
Uutisia voidaan tehdä monenlaisista aiheista
- Tapahtumista: urheilukilpailut, onnettomuudet, luonnonkatastrofit, mielenosoitukset, koulujen päättäjäiset ja kulttuuritapahtumat
- Merkittävistä päätöksistä: ”Iso-Britannia eroaa EU:sta”, ”Hallitus päätti jätelakien kiristämisistä”
- Jonkun kiinnostavan tai tärkeän henkilön sanomisten pohjalta: ”Ministeri Andersson: Valmisteilla on laki, joka mahdollistaa tarvittaessa syksyllä vuorottelun lähi- ja etäopetuksen välillä”
- Muutoksista esimerkiksi tilastoissa: ”Suomalaisten alkoholinkulutus kasvaa”, ”Viime kesä oli ennätyslämmin” tai ”Täällä asuvat Suomen rikkaimmat”
- Rikoksista ja oikeusprosesseista: ”Tinder-huijarille tuomio: Mies juonitteli treffit elektroniikkakauppaan ja sai naisen ottamaan lainan muutamassa päivässä Helsingissä”
- Toimituksen oman tiedonhankinnan pohjalta: ”Lehti selvitti: Hävittäjäkauppojen papereissa epäselvyyksiä.
Lue lisää: Uutiskriteerit
Eri medioilla ja samankin median eri osastoilla uutiskriteereitä painotetaan hieman eri tavoilla. Esimerkiksi paikallistoimituksessa pienikin tulipalo voi olla uutinen, sillä se sattuu lähellä, mutta isossa, valtakunnallisessa mediassa sama tulipalo ei välttämättä ylittäisi uutiskynnystä.
Joskus uutisia voidaan tehdä myös hyvin pienen tuntuisista aiheista, kuten esimerkiksi siitä, että nainen löysi vessanpöntöstä liito-oravan. Tällaisissa tapauksissa on painotettu aiheen kiinnostavuutta ja yllättävyyttä.
Uutinen alkaa uutiskärjellä
Uutiset kirjoitetaan tyypillisesti samalla tavalla: tärkein asia ensin, sitten seuraavaksi tärkein. Uutisen tärkeintä asiaa kutsutaan uutiskärjeksi. Yleensä uutisessa on yksi tärkein asia, jonka ympärille koko uutinen rakentuu. Tämä uutiskärki on usein nostettu myös uutisen otsikkoon.
Perinteinen uutisen rakenne ei kuitenkaan välttämättä parhaiten mobiilissa ja uutinen hakeekin nyt myös uusia muotoja (ks. Suomen Lehdistö Uutisia kortti kerrallaan).
Lue lisää: Uutispyramidi
Rakennetta, jossa tärkein asia kerrotaan ensin, kutsutaan pyramidiksi. Se juontaa juurensa aikaan, kun lehtiä painettiin niin, että tekstit ladottiin ensin käsin metallisilla kirjakkeilla valmiiksi painamista varten. Jos teksti oli liian pitkä, sitä oli helppoa lyhentää loppupäästä, niistä vähemmän tärkeistä asioista. Pyramidirakennetta käytetään uutisissa edelleen.
Uutisen tyyli on neutraali
Uutinen on ilmaisultaan neutraali: se ei ota kantaa eikä siinä yleensä juuri näy toimittajan oma tyyli kirjoittaa. Uutisissa voi olla jonkin verran kuvailevaa kieltä, mutta useimmiten uutinen on tyylilajiltaan asiallinen ja toteava. Hassut ilmaisut tai persoonalliset sanavalinnat eivät yleensä kuulu uutistekstiin.
Uutisessa on lähes aina valokuva. Parhaimmillaan uutiskuva on otettu uutistilanteesta: siinä näkyy esimerkiksi tulipalo, mielenosoittaja tai puhuva pääministeri. Uutiskuvan pitää olla mahdollisimman aito. Siihen ei saa kuvankäsittelyssä lisätä eikä siitä saa poistaa mitään.
Kaikista uutistilanteista ei kuitenkaan löydy uutiskuvaa. Tällöin turvaudutaan usein kuvituskuvaan. Kuvituskuvassa saattaa näkyä esimerkiksi poliisiauton logo, käräjäoikeuden ovi tai ylioppilaslakki.
Varsinkin silloin, jos uutinen kertoo jostain numeerisesta muutoksesta tai ilmiöstä – esimerkiksi toukokuun keskilämpötilojen muutoksesta – käytetään uutisen kuvituksena usein grafiikkaa. Grafiikka havainnollistaa muutosta ja näyttää, mistä ilmiössä on kyse. Uutisissa käytetään usein myös karttagrafiikoita, jotka näyttävät, missä jokin asia on tapahtunut.
)
