Suora lähetys on television ja radion perinteikäs juttutyyppi. Tekniikan kehittymisen myötä käytännössä kuka tahansa voi nyt pistää pystyyn oman livelähetyksen.
Monissa lehtitaloissa on innostuttu livelähetyksistä, jotka tehdään kevyellä kalustolla. Joskus, esimerkiksi paikallisissa urheilutapahtumissa, paikalla saattaa olla vain kuvaaja, joskus mukana on myös toimittaja, joka selostaa tapahtumia ja tekee haastatteluja. Esimerkiksi sää- tai torikameralivessä paikalla ei ole edes kuvaajaa vaan lähetys pyörii automaattisesti.
Nopeita uutislähetyksiä ja tapahtumattomuutta
Live-lähetyksiä voidaan tehdä melkeinpä mistä vain: tapahtumista, urheilukilpailuista, onnettomuuspaikoilta, tiedotustilaisuuksista, mielenosoituksista, sääilmiöistä, valtiovierailuista, konserteista tai Prisman kassahihnasta. Nopeiden uutistilainteiden lisäksi livelähetyksiä voidaan tehdä myös hitaista tapahtumista, kuten vaikkapa harvinaisesta auringon paisteesta keskellä pimeää marraskuuta. Syksyllä 2019 käsitteeksi muodostui ovilive, kun useat tiedotusvälineet kuvasivat keskustan eduskuntaryhmän ovea siinä toivossa, että ovi aukeaisi ja joku kertoisi, mitä suljettujen ovien takana oli päätetty.
Aina liveä ei tehdä vakavista uutisaiheista. Esimerkiksi Kalevalla on ollut koiranpentulive, Loviisan Sanomien kamera seuraa elämää paikallisella torilla ja Helsingin Sanomat pisti joulukuussa 2019 pystyy liven sen kunniaksi, että aurinko sattui paistamaan.
Erityisesti automaattisella seurannalla tehtyjen livelähetysten kohdalla on paikoin perusteltua kysyä, onko kyse journalismista, jos sisältöä ei mitenkään editoida. Journalismiin kun liittyy voimakkaasti ajatus toimittajasta sisällön kuratoijana.