Arvostelussa toimittaja kertoo oman, perustellun mielipiteensä jostakin arvioitavasta asiasta. Arvioitava asia voi olla melkeinpä mitä tahansa: elokuva, levy, kirja, peli tai keikka, teatteri-, ooppera-, baletti- tai sirkusesitys, ravintola, auto, einesruoka tai vaikkapa retkeilytarvike. Arvostelun tarkoitus on antaa lukijalle työkaluja arvioida, kannattaako esimerkiksi jokin esitys mennä katsomaan tai kannattaako jossain ravintolassa käydä syömässä.
Hyvä arvostelu ei koskaan ole pelkkä toimittajan oma fiilikseen perustuva mielipide vaan arvosteluun kuuluu myös analysointia ja tulkintaa. Arvostelun tekeminen vaatii sekä laajaa yleissivistystä että perehtyneisyyttä arvosteltavaan asiaan. Arvostelussa toimittajan on pystyttävä perustelemaan mielipiteensä.
Joskus arvostelijat voivat olla teoksesta eri mieltä. Molemmat arviot voivat silti olla yhtä oikeita ja osuvia, kunhan perustelut ovat vakuuttavia.
Arvosteluissa on osattava suhteuttaa arvosteltava teos sekä tekijöiden aiempaan tuotantoon että saman tyylilajin muihin teoksiin. Arvostellessaan toimintaelokuvaa arvostelija ei pelkästään arvioi sitä, kuinka hyvä elokuva on, vaan myös sitä, kuinka hyvästä toimintaelokuvasta on kyse. Ja sama pätee myös esimerkiksi musiikin kohdalla: heavy metal -bändin uusinta levyä arvioidessa konteksti on eri kuin silloin, jos arvioidaan filharmonikoiden viimeisintä konserttitaltiointia.
Joskus arvostelijat voivat olla eri mieltä esimerkiksi elokuvasta tai kirjasta. Siinä missä toinen arvostelija näkee uutta ja rajoja rikkovaa, voi toinen nähdä monimutkaisen ja sekavan kokonaisuuden. Molemmat arviot voivat silti olla yhtä oikeita ja osuvia, sillä – kuten sanottu – arvostelussa on aina kyse arvostelijan mielipiteestä, tosin hyvin perustellusta sellaisesta. Joissain tapauksissa samassa sanomalehdessä on voitu jopa julkaista kaksi keskenään hyvin erilaista arviota samasta teoksesta, jotta on voitu tuoda näkyväksi se, että arvostelijat näkevät samassa teoksessa erilaisia heikkouksia ja vahvuuksia.
Arvostelu ei ole mainos
Arvostelujen pituus vaihtelee suuresti. Joskus arvostelut voivat olla hyvinkin pitkiä, joskus arvosteluna saattaa olla vain tähdet ja yksi virke.
Arvosteluissa saa ja tuleekin kuulua toimittajan oman ääni. Arvostelun kieli voi olla lennokasta ja kekseliästä. Lukijat voivat oppia tuntemaan tiettyjen arvostelijoiden eli kriitikoiden tyylin ja mieltymykset – toinen on vaikkapa ärhäkkä ja toinen analyyttinen. Arvostelujen kirjoittamiseen liittyy toimittajien brändäytymistä, eli tunnetuksi tulemista esimerkiksi tietyn genren asiantuntijoina tai tietyntyylisenä kriitikkona.
Arvostelujen ankaruudesta keskustellaan aika ajoin. Tiukkasanainen ja kriittinen arvostelu voi tuntua kritiikin kohteesta pahalta ja huonot arvioivat voivat vaikuttaa myös taiteilijan itsetuntoon. Toisaalta arvostelussa kriitikon on pystyttävä kertomaan rehellisesti oma näkemyksenä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kriitikko käyttää arvostellessaan valtaa, joten sitä suuremmalla syyllä hänen on pystyttävä perustelemaan näkemyksensä hyvin ja selvästi.
Kriitikko käyttää arvostellessaan valtaa. Siksi hänen on pystyttävä perustelemaan näkemyksensä hyvin ja selvästi.
Joskus lehdessä voidaan julkaista arvostelun rinnalla tai sijasta myös esimerkiksi kirjailijan tai artistin haastattelu tai ennakkojuttu esimerkiksi uudesta näytelmästä tai elokuvasta. Ennakkojuttua, jossa kerrotaan esimerkiksi tulossa olevasta kesäteatteriesityksestä, kutsutaan usein puffiksi eikä sitä tule sekoittaa arvosteluun. Journalismin läpinäkyvyyden ja puolueettomuuden kannalta olisi tärkeää, että puffijutulla ja arvostelulla on eri kirjoittajat. Varsinkin pienissä lehdissä tämä voi kuitenkin olla hankala toteuttaa toimittajien vähäisen määrän takia.
Lue lisää: tähtiarvostelu
Tähtiä annetaan tyypillisesti asteikolla 1–5. Tähtiä annetaan muun muassa elokuville, levyille ja teatteriesityksille, mutta harvemmin esimerkiksi kirjoille tai taidenäyttelyille. Tässä on kyse vakiintuneesta käytännöstä, joka herättänyt erityisesti elokuvaharrastajissa kritiikkiä. Miksi elokuvan ajatellaan olevan taidemuotoina sellainen, että sen arvostelu voidaan typistää tähtiasteikkoon, vaikka kirjan arvostelua ei voida? Arvostelujen antaminen tähtien muodossa on saanut alkunsa matkailu- ja ravintola-alalta, jossa tähtiä on käytetty arvioidessa hotelleja ja ravintoloita. Sanomalehdissä tähtiarvosteluja on käytetty 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen. (Lähde: Wikipedia)
Vertailuja, testejä ja arvioita
Joskus arvostelujen kaltaiset jutut ovat myös hyvin lähellä hyötyjuttuja. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset testit ja vertailut. Vertailuissa saman alan tuotteita, kuten vaikkapa viinejä, makuupusseja tai älykelloja, verrataan toisiinsa. Myös vertailuissa raadilla on usein alan erityisosaamista. Joskus raati voi koostua alaan perehtyneistä toimittajista, joskus taas tuomaristoon voidaan pyytää mukaan alan eksperttejä.
Arvosteluissa, vertailuissa ja testeissä on tärkeää journalistinen riippumattomuus. Se tarkoittaa, ettei arvostelijalla saa olla kytköksiä arvioitavaan asiaan. Arvostelija ei voi esimerkiksi olla arvosteltavan teoksen kirjoittaneen kirjailijan työkaveri. Mahdollisuuksien mukaan myös arvosteltavat ja vertailevat tuotteet pyritään ostamaan toimituksiin itse. Toki toimituksiin myös tulee esimerkiksi tuotenäytteitä ja kirjojen arvostelukappaleita ja toimittajille tarjotaan mahdollisuuksia kuunnella uutuuslevyjä tai nähdä elokuvia ennakkoon. Tällaisissakin tapauksissa on tärkeää, että arvostelija pysyy puolueettomana eikä epäilyä esteellisyydestä muodostu.
Arvosteluissa, vertailuissa ja testeissä on tärkeää säilyttää journalistinen riippumattomuus.
Arvosteltavat, testattavat tai vertailtavat asiat voivat olla käytännössä mitä tahansa. Eri alojen erikoislehdissä voi olla hyvin yksityiskohtaisia vertailuja tai testejä erikoisistakin tuotteista. Esimerkiksi päivittäin ilmestyvässä, laajalle yleisölle suunnatussa sanomalehdessä ei välttämättä kannata julkaista vertailua erilaisista retkikäyttöön sopivista pyörälaukuista, mutta pyöräilyalan lehdessä tällainen voisi olla hyvinkin tarpeellinen juttu.
Kuten muissakin teksteissä, joissa toimittaja kertoo oman näkemyksensä, myös arvosteluissa on melko usein toimittajan kuva. Lisäksi arvosteluissa voi olla kuvituksena kuva arvosteltavasta asiasta. Vertailuissa on mukana usein myös grafiikkaa, jossa vertailtavat asiat on laitettu saamiensa pisteiden ja ominaisuuksien perusteella esimerkiksi taulukkoon.
Lue lisää: Vuorovaikutteisia sarja-arvioita tosifaneille
Yksi esimerkki hyvinkin erityisestä arvostelun aiheesta oli suositun tv-sarjan Game of Thronesin yhteydessä Helsingin Sanomien verkkosivuille perustettu toimittaja Jussi Ahlrohthin Westerosin kirjeenvaihtaja -blogi. Blogissa julkaistiin muun muassa arvosteluja yksittäisistä Game of Thrones –sarjan jaksoista. Arvostelut olivat siinä mielessä vuorovaikutteisia, että lukijat – sarjalle omistautuneet fanit – kävivät jaksoista ja niiden arvosteluista vilkasta keskustelua blogin kommenteissa.
)
