Analyysi

#Perinteinen juttutyyppi #Neutraali #Kantaa ottava #Toimittajan ääni kuuluu

Analyysissä toimittaja taustoittaa uutista ja avaa siihen liittyviä syitä ja seurauksia, eli analysoi.

Analyysi on nimensä mukaisesti teksti, jossa analysoidaan jotain aihetta. Journalismissa analyysit liittyvät usein ajankohtaisiin uutisaiheisiin. Analyysissä toimittaja pyrkii taustoittamaan uutista ja avaamaan uutiseen liittyviä syitä ja seurauksia.

Kun lukijoiden on yhä helpompaa löytää perustietoja itse verkosta, korostuu analyysin merkitys. Analyysissä toimittaja on asiantuntija, joka osaa katsoa uutista laajemmasta näkökulmasta. Analyysi voi olla tekstin sijasta myös video tai vaikkapa podcast.

Analyysin tekeminen vaatii toimittajalta tietoa ja ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta. Usein toimittajat kirjoittavatkin analyysejä aiheista, joihin he ovat jo aiemmin perehtyneet. Esimerkiksi ulkomaankirjeenvaihtajat kirjoittavat tyypillisesti kohdemaistaan analyysejä, joissa he avaavat ja selittävät lukijoille uutistapahtumien taustoja.

Kun lukijoiden on yhä helpompaa löytää perustietoja itse verkosta, korostuu analyysin merkitys.

Analyysien kautta toimittajat tulevat myös tutuiksi yleisölle, joka oppii luottamaan siihen, että tietyltä toimittajalta tulee asiantuntevaa ja laadukasta analyysiä jostain aiheesta. Samalla toimittaja ikään kuin brändäytyy tietyn alan asiantuntijaksi.

Toimittajan näkemys kuuluu, mutta kieli on neutraalia

Vaikka analyysissä kuuluu toimittajan oma ääni ja välittyy toimittajan oma näkemys aiheesta, on analyysi tyyliltään ja kieleltään uutismaisempi ja neutraalimpi kuin kolumni. Analyysissä ei yleensä käytetä kaunokirjallista ilmaisua tai kikkailevaa kieltä. Jos analyysi on kielellisesti oikein lennokas, on se jo lähempänä esseetä.

Analyysi on kolumnia pidempi teksti. Tämä mahdollistaa aiheen käsittelyn eri näkökulmista. Toimittaja on voinut tehdä analyysiä varten taustahaastatteluja, ja joskus analyysissä käytetään myös sitaatteja haastateltavilta.

Koska analyysi on kantaaottava teksti, tulee sen erottua visuaalisesti muun muassa uutissisällöstä, ihan samalla tavalla kuin kolumninkin. Ja samalla tavalla kuin kolumnissa, myös analyysissä on yleensä isolla näkyvissä valokuva toimittajasta ja toimittajan nimi. Tämän lisäksi analyysissä on usein kuvituksena aiheeseen liittyvä uutiskuva tai grafiikka.

Esimerkit

Tutustu oheisiin esimerkkeihin. Millaisia analyysin piirteitä jutuissa on? Löydätkö niistä jonkin muun juttutyypin piirteitä?
Analyysi, esimerkki 1
ILTALEHTI: Analyysi: Helikopterilla lentelevä Sanna Marin hakee Saksasta turvaa Nato-prosessin ajaksi
Analyysi, esimerkki 2
KAINUUN SANOMAT: Maapallon valtakeskukset ovat koronaviruksen armoilla – pandemia sammuttaa valot EU:sta ja syrjäyttää Trumpin, selviääkö Kiina voittajana?

Tehtävät

Pohdi

Lue tästä materiaalista analyysiä ja kolumnia käsittelevät tekstit. Lue lisäksi tutkija Vesa Heikkisen kolumni Analyysia! Analyysia! Journalisti-lehdestä. Miten Heikkinen määrittelee analyysin? Mitä ajatuksia Heikkisen teksti herättää?

Tutki

Lue Kainuun Sanomissa julkaistu esimerkkianalyysi: Maapallon valtakeskukset ovat koronaviruksen armoilla – pandemia sammuttaa valot EU:sta ja syrjäyttää Trumpin, selviääkö Kiina voittajana? Mitkä piirteet tekevät siitä analyysin? Minkä muiden juttutyyppien piirteitä tekstissä on?

Tee itse

Valitse jokin sinua kiinnostava aihe. Kirjoita aiheesta lyhyt uutinen sekä pidempi analyysi. Miten tekstit eroavat toisistaan? Mitä niitä kirjoittaessa pitää ottaa huomioon?

Lue myös

Kolumni

Essee

Uutinen

Vieritä ylös