Visuaalisuus journalismissa
Visuaalisuuden merkitys journalismissa on viime vuosina korostunut. Kun journalistiset jutut kilpailevat yleisöjen media-ajasta sosiaalisen median sisältöjen kanssa, on tärkeää, että jutut ovat houkuttelevia ja saavat lukijan tai katsojan pysähtymään. Tässä kiinnostavilla visuaalisilla elementeillä, kuten kuvilla, videoilla, grafiikoilla, piirroksilla ja hyvin toteutetulla verkkotaitolla on keskeinen rooli.
Visuaalisuuden tärkeimpiä tehtäviä on havainnollistaa ja pitää yllä lukijan mielenkiintoa. Hienot kuvat ja näyttävät grafiikat koskettavat ja jättävät muistijäljen. Parhaimmillaan esimerkiksi erilaiset 3D-grafiikat voivat havainnollistaa yleisölle tapahtumia ja ilmiöitä tavalla, joka ei pelkästään tekstin keinoin olisi koskaan mahdollista.
Yhä suurempi osa journalistisista jutuista luetaan puhelimilla ja tämä on vaikuttanut myös siihen, miten visuaalisuutta journalismissa hyödynnetään. Juttujen pitää esimerkiksi edetä sujuvasti peukalolla skrollailemalla ja toimia hyvin puhelimen näytöltä luettuina ja katsottuina.
Erilaisia visuaalisia elementtejä ja visuaalisen kerronnan tapoja hyödynnetään eri tavalla erilaisissa jutuissa. Esimerkiksi perinteisessä uutisessa riittää usein valokuva, grafiikkaa tai yksinkertainen aikajana. Artikkeleissa visuaalisuutta voidaan taas hyödyntää enemmän ja rakentaa koko juttu esimerkiksi videoiden ja kuvien varaan. Verkossa on myös omia juttutyyppejään, jotka perustuvat ensisijaisesti visuaalisuuteen.
“Visuaalisuus ei ole itsearvo. Jutun pitää olla itsessään vahva. Mikään juttu ei toimi, jos sen vain koristelee visuaalisesti.”
Emma-Leena Ovaskainen, tuottaja, Helsingin Sanomat
Esimerkkejä erilaisista verkon visuaalista juttutyypeistä
- Kuten juttutyypeissä yleensäkin, myös nämä sekoittuvat, ja samassa jutussa voi olla elementtejä useammasta erilaisesta visuaalisesta juttutyypistä.
- Lyhyet videot, pienoisdokumentit ja selitysvideot. Videot ovat lyhyitä ja ne ovat usein tekstitettyjä. Ne ovat usein taustoittavia ja selittävät, mistä uutisessa on kyse. Nämä toimivat erityisen hyvin sosiaalisessa mediassa.
- Stoorit / mobiilitarinat. Instagram-stoorien ja Snapchatin visuaalisesta kerronnasta ammentavat jutut.
- Pitkät jutut, joissa visuaalisuus tärkeässä roolissa. Usein artikkeleita, joissa visuaalisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Näissä yhdistetään usein erilaisia visuaalisia elementtejä.
- Grafiikkaan ja/tai dataan perustuvat jutut. Jutussa grafiisilla elementeillä, kuten näyttävillä teksteillä tai infografiikoilla on keskeinen rooli. Voidaan käyttää, kun selitetään esimerkiksi lukuja tai määriä, ihmisten välisiä sidonnaisuuksia ja valtasuhteita tai kartta-aineistoihin perustuvia aiheita.
- Mukautuvat jutut. Jutut, jotka elävät lukijan valintojen mukaan.
- Live-seurannat. Hetki hetkeltä -seuranta erottuu visuaalisesti muusta uutissisällöstä. Tekstin lisäksi siinä on videoita, valokuvia ja nostoja sosiaalisesta mediasta, esimerkiksi tviittejä.
- 360-videot ja lisätty todellisuus. Mahdollistaa ikään kuin lukijan viemisen esimerkiksi sotatoimialueelle. Ovat suuritöisiä ja puhelimille usein raskaita pyörittää.
- Upotukset tarkoittavat juttujen sekaan lisättyjä visuaalisia elementtejä, kuten esimerkiksi kuvapareja, faktalaatikoita tai aikajanoja. Näillä höystetään erityisesti uutisia.
Listaus perustuu osin Helsingin Sanomien Emma-Leena Ovaskaisen Oxfordin yliopiston Reuters Institute for the Study of Journalism -ohjelmassa tekemään luokitteluun. Ovaskaista on haastateltu tätä tekstiä varten.
)
