Huumori journalismissa
Äkkiseltään huumori ja journalismi, varsinkin uutiset, voi kuulostaa hassulta yhdistelmältä. Vakaviin uutisaiheisin huumori sopiikin huonosti, mutta kevyemmissä uutisaiheissa huumoria käytetään yllättävänkin usein.
Huumorin avulla otsikoihin voidaan hakea kierrettä ja varsinaisessa tekstissä harrastaa sanaleikkejä tai humoristisia ilmauksia. Usein huumoria käytetään tehokeinona, mutta joskus se voi olla jopa uutiskriteeri: jostain aiheesta tehdään uutinen, sillä se on niin hassu.
Huumori kiinnostaa ihmisiä ja humoristisia elementtejä sisältävät jutut keräävät usein hyvin lukijoita. Huumoria voidaan käyttää oikeastaan kaikissa juttutyypeissä. Se, onko huumori sopivaa, liittyy yleensä enemmän juttuaiheeseen kuin juttutyyppiin.
Journalismissa huumorilla voidaan tuoda esiin ristiriitoja tai epäjohdonmukaisuuksia. Sen avulla voidaan esimerkiksi tuoda näkyväksi poliitikon epäloogiset puheet. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Trumpin monista lausunnoista on tehty humoristisia juttua. Hyvään journalistiseen huumoriin kuuluu, että se irvailee asioille eikä mene henkilökohtaisuuksiin. Trumpin lausunnoista voidaan kyllä vääntää mediassa vitsejä, mutta Trumpin ulkonäöllä vitsaileminen ei ole sopivaa.
Huumori linkittyy vahvasti identiteettiin. Koko huumorin ajatus perustuu sille, että yleisö voi nauraa yhdessä asialle, jota se pitää tyhmänä. Mutta tähän liittyy myös riskejä: journalistinen huumori voi vain vahvistaa omaa maailmankuvaa, kun parhaimmillaan journalismin pitäisi haastaa sitä. Jos törmää huumoriin journalismissa, kannattaakin pysähtyä miettimään, miksi kyseinen vitsi vetoaa ja saa nauramaan.
“Huumori on hyvin luonteva osa journalismia. Tosiasia on, että journalismi kilpailee viihteen kanssa yleisöjen ajasta. On ihan hyvä asia, että journalismia on kiinnostavaa lukea. Oikein käytettynä huumori sopii oikein hyvin keventämään juttuja ja pitämään yllä mielenkiintoa.”
Janne Zareff, toimittaja ja tutkija
Huumoriin perustuvia juttutyyppejä
- Uutissatiirit, esimerkiksi Noin viikon uutiset, Last Week Tonight. Uutissatiirit ammentavat usein valmiista uutisjutuista eikä niillä ole juurikaan omaa tiedonhankintaa. Uutissatiireita ja journalismin huumoria tutkivan Janne Zareffin mielestä uutissatiirit ovat ensisijaisesti viihdettä ja vasta toissijaisesti journalismia. Esimerkiksi journalismin periaatteisiin kuuluva mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen ei yleensä toteudu. Uutissatiireissa käytettävä tehokeinot, kuten kärjistäminen ja loukkaaminen, veisivät journalismilta uskottavuutta.
- Pilapiirrokset ovat perinteinen journalistinen huumorin muoto, ja niitä on käytetty sanomalehdissä aina 1800-luvulta asti. Pilapiirroksissa jokin ajankohtainen aihe tai ilmiö on yleensä tiivistetty yhteen tai kahteen kuvaan. Pilapiirros eroaa kuvituksesta siinä, että pilapiirros toimii itsenäisenä, omana teoksenaan ilman tekstiä. Perinteisesti pilapiirrokset ovat ilmestyneet lehden pääkirjoitussivulla.
- Pakina on kantaaottava teksti, jossa käytetään huumoria. Pakinoissa käytetään paljon ironiaa ja sarkasmia, ja ne vaativat lukijoiltansa tämän ymmärtämistä. Pakinoitsijat käyttävät usein nimimerkkiä.
- Lyhyet selitysvideot. Huumoria voi käyttää myös vaikeiden asioiden selittämiseen. Erityisen hyvin tämä toimii videomuodossa. Huumorilla höystetyllä videolla voidaan käsitellä vaikeitakin aiheita, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
- Meemejä käytetään Suomessa journalismissa toistaiseksi aika vähän. Meemit vaativat aiheen tiukkaa tiivistämistä, ja journalismissa niiden ensisijainen tarkoitus voisikin olla lukijoiden houkuttelu jutun pariin. Esimerkiksi Instagramissa uutisia voisi hyvin taivuttaa meemien muotoon.
Tätä tekstiä varten on haastateltu toimittajaa ja tutkijaa Janne Zareffia.
)
