Podcastilla tarkoitetaan äänitettyjä ohjelmia, jotka eroavat perinteisistä radio-ohjelmista siinä, että ne voi kuunnella haluamanansa ajankohtana. Podcast on yleensä sarjamuotoinen: joko se koostuu useammasta jaksosta tai ilmestyy säännöllisesti tiettyyn ajankohtaan.
Podcastin vaatima tekniikka on kevyttä, joten podcasteja voi tehdä kuka tahansa, mistä tahansa aiheesta. Osa podcasteista voi tavoitella hyvin pientä, jostain tietystä erityisalasta kiinnostunutta yleisöä.
Podcasteista on tullut myös osa uutismedian sisältöjä. Monet suomalaiset sanomalehdet ovat viime vuosina alkaneet tehdä omia podcastejaan.
Podcast ei ole varsinaisesti oma juttutyyppinsä vaan julkaisemisen ja tekemisen tapa. Podcasteissa on itsessään erilaisia formaatteja, jotka voi nähdä eräänlaisina omina podcast-juttutyyppeinään tai tekstilajeinaan. Myös podcastien pituus vaihtelee. Jotkin podcast-jaksot kestävät vain muutaman minuutin, osa taas jopa reippaasti yli tunnin.
Podcastit ovat yleensä varsin vapaamuotoisia. Niissä ei ole tiukkoja kaavoja eikä muodollisuuksia. Podcasteissa on tilaa pohdiskelulle ja spekuloinnille ja siinä mielessä osa podcasteista voi jopa muistuttaa esseitä.
Erilaisia podcast-formaatteja
- Kaksi tai useampi vetäjää, eli hostia, jotka puhuvat keskenään. Tämä formaatti vaatii sitä, että ohjelman vetäjien on tunnettava hyvin ne aiheet, joista he keskustelevat. Esimerkki: Nonsense by Alexa & Linda
- Yksi vetäjä, joka keskustelee vaihtuvan vieraan kanssa. Vieras tuo podcastiin oman osaamisena ja tietämyksensä. Esimerkki: Avoin kysymys
- Yksi vetäjä, ei vierasta. Vaatii vetäjältä hyvin huolellista valmistautumista ja karismaa, joka kantaa jokaisen jakson läpi. Lopputulos voi muistuttaa jopa äänikirjaa. Valmiiksi käsikirjoitettuna ja äänitettynä tämä podcastin muoto voi muistuttaa myös narratiivista podcastia. Esimerkki: Koronavuosi
- Narratiiviset podcastit ovat usein huolellisesti toimitettuja journalistisia kokonaisuuksia, joissa pureudutaan johonkin aiheeseen syvällisesti ja jonka kerronnassa hyödynnetään artikkeleistakin tuttuja kaunokirjallisia keinoja. Vaatii paljon aikaa ja resursseja. Esimerkki: Serial
Journalistinen podcast on sitoutunut faktoihin
Podcasteja tehdään paljon, mutta valtaosa podcasteista ei ole journalismia. Samoin kuin sosiaalisen median sisällöissä myös podcastien kohdalla journalismin tunnistaa julkaisijasta. Mikäli podcastin tekemisessä on mukana jokin ulkopuolinen rahoittaja, esimerkiksi järjestö tai kaupallinen taho, ei kyse ole journalismista.
Journalistisessa podcastissa on sitouduttu journalistin ohjeisiin, mikä tarkoittaa, että muun muassa faktojen on oltava kohdillaan. Esimerkiksi ei-journalistista podcastia tekevä henkilö voi sopia haastateltavan kanssa, että tiettyjä aiheita ei podcastissa käsitellä. Journalismiin taas kuuluu ajatus siitä, että journalistista päätösvaltaa ei luovuteta toimituksen ulkopuolelle, tässä tapauksessa siis haastateltavalle.
Journalistisessa podcastissa voidaan esimerkiksi syventyä johonkin uutisaiheeseen ja sen taustoihin. Joskus journalistisessa podcastissa kuuntelija pääsee seuraamaan toimittajan työtä ja niissä avataan journalistisia prosesseja. Esimerkiksi tunnetun yhdysvaltalaisen Podcastin Serialin ensimmäisellä tuotantokaudella kuulemme, kuinka toimittaja tekee haastatteluita ja pääsemme seuraamaan hänen keskustelujaan tuottajan kanssa, kun hän pohtii journalistisia valintojaan.
”Podcast on hyvä väline journalististen prosessien avaamiseen. Sen ominaispiirteitä ovat avoimuus ja autenttisuus.”
Veera Luoma-aho, podcast-yrittäjä ja toimittaja
Vetäjä on podcastin sielu
Kaikissa eri podcast-formaateissa vetäjä on keskeisessä roolissa. Journalistisissa podcasteissa vetäjä on tyypillisesti toimittaja.
Podcastin vetäjä puhuu suoraan kuuntelijoille ja tulee näin ikään kuin lähelle, vaikka oikeasti kuuntelijat eivät tunne häntä. Tähän yleisön kokemukseen vaikuttaa se, että podcastia kuunnellaan tyypillisesti yksin, itse valitsemalla hetkellä ja usein kuulokkeista, mikä tekee kuuntelutilanteesta henkilökohtaisen.
Lue lisää: Parasosiaalisuus
Ilmiötä, jossa yleisö kokee olevansa aidossa vuorovaikutuksessa mediahahmon kanssa, kutsutaan parasosiaalisuudeksi. Se on hyvin tyypillistä esimerkiksi tubettajien ja näiden yleisön välillä.
”On paljon yleisöä, jotka haluaisivat seurustella toimittajan kanssa. Podcast on toimittajalle hyvä tapa pitää yllä yhteyttä yleisöön.”
Veera Luoma-aho, podcast-yrittäjä ja toimittaja
Tätä tekstiä varten on haastateltu podcast-yrittäjä–toimittaja Veera Luoma-ahoa.
)
