Hyötyjuttu tarjoaa vinkkejä ja ohjeita erilaisiin elämän ja arjen tilanteisiin. Juttutyyppi on alun perin tuttu aikakauslehtipuolelta, mutta se on yleistynyt myös uutismedioissa. Verkossa hyötyjutut keräävät usein hyvin lukijoita.
Hyötyjuttu voi antaa esimerkiksi vinkkejä nukkumiseen, syömiseen tai treenaamisen. Toisaalta hyötyjutussa voidaan esimerkiksi kertoa, miten hakea töitä tai siivota jääkaappi oikeaoppisesti. Hyötyjuttu voi olla esimerkiksi kysymys–vastaus-asetelmalla rakennettu, jonkun asiantuntijan kirjoitus, yksityiskohtainen ohje tai vinkkilistaus.
Osa hyötyjutuista voi olla hyvinkin lyhyitä ja napakoita, osassa asiaa voidaan käsitellä pitkästi ja monesta eri näkökulmasta. Parhaimmillaan hyötyjuttuun on haastateltu useita eri asiantuntijoita ja se voi jopa muistuttaa artikkelia.
Asiantuntijan ohjeita tai toimittajan testaamaa
Hyötyjutun kieli on usein uutismaisen yksinkertaista eikä siinä juuri kuulu toimittajan oma ääni, sillä useimmiten vinkit antaa joku toimituksen ulkopuolinen asiantuntija. Joskus hyötyjuttu voi perustua myös siihen, että toimittaja on itse testannut jotain ja kertoo siitä. Tällöin toimittajan oma ääni voi kuulua jutussa enemmän kuin silloin, jos juttuun on haastateltu asiantuntijaa.
Hyötyjuttujen kuvitus vaihtelee paljon. Jos kyseessä on esimerkiksi siivous- tai treeniohjeet, voi kuvituksena olla yksityiskohtaiset valokuvat, videot tai piirustukset siitä, miten treeni kuuluu toteuttaa tai siivous tehdä. Jos taas hyötyjuttu nojaa vahvasti haastateltavan asiantuntijuuteen, voi kuvituksena olla juttuun haastateltu asiantuntija. Joskus taas hyötyjutussa käytetään kuvituksena kuvituskuvaa tai piirrosta.
)
